Lista listojen rakastajalta. Minun tuntojani suomalaisista normeista, ja omasta asemastani naisena Suomessa ja Englannissa.

Mitä koen voivani tehdä Englannissa mutta mitä en tekisi (melkein) mistään hinnasta Suomessa?

- Lisätä ihmisen Facebookkiin ensitapaamisella.

- Antaa puhelinnumeroni ihmiselle ensitapaamisella, tai kysyä toisen numeroa.

- Varsinkaan mieshenkilöille. Suomessa kokisin painetta siitä että jos en ajattele herrasta mitään sen kummempaa, hän kuitenkin luulee niin ja kiusaantuu. Tai jos pidän miehestä, minä kiusaannun koska ajattelen että hän miettii jotain kummaa minusta.

- Sanoa naapureille hei, vaikken olisi koskaan heitä nähnytkään.

- Hymyillä naapureille ja muille tuntemattomille 'ilman syytä'.

- Mennä syntymäpäiville joiden syntymäpäiväsankaria en tunne.

- Mennä naapurirapun kotibileisiin vaikken tunne juhlien isäntää.

- Suvereenisti puhua kaikille.

Mitä koen voivani tehdä Suomessa mutta en mielelläni Englannissa?

- Murahdella ihmisille.

- Jättää pyytämättä anteeksi kun törmään ihmiseen.

- Olla kysymättä kuulumisia joka saamarin puolitutulta!

- Juoda kuin suomalaiset.

Olen ollut Englannissa vasta hyvin lyhyen aikaa. Siksi joudun kaiken aikaa hokemaan itselleni, että älä nyt innostu liikaa. (Koska tiedän ihmisiä jotka Suomessa tekisivät tämän puolestani...) Olen kuitenkin helposti innostuva ihminen, en vain pysty olemaan tyynen rauhallinen.

Käsitykseni Englannista on muuttunut hyvin paljonkin vaikka olen aivan vasta tullut tänne. Olen toki ollut täällä kaksi kertaa aiemmin, mutta on täysin erilaista oikeasti asua maassa, taistella byrokratiaa vastaan ja tutustua ihmisiin.

Luulin että Englanti olisi vähän Eurooppalaisempi versio Suomesta, mutta täällä olenkin se kummallinen suomalainen tyttö kaukaa Pohjolasta. En ole yhtään kuin britit. Musta huumori tuo mielestäni yhtenäisyyttä, mutta silti kaikki on niin erilaista. Briteissä mikään ei toimi, he ovat tästä huolimatta kuitenkin tyyniä ja kohteliaita. Miehet laukovat kohteliaisuuksia naisille. (Ei suomalaiseen tapaan sikakännissä: "Hyvät tissit!" Ja jos tätä ah, kohteliaisuutta ei arvosta Suomessa niin haukut tulevat päälle. "Ruma lehmä oletkin.")  Brittimiehet sanovat oikeasti kivoja asioita. Niin kivoja, että jos joku sanoisi minulle niin suomeksi, niin nauraisin räkäisesti ja käskisin Romeon painua kuuseen. Mutta se johtuu vain siitä ettei semmoinen sovi suomalaiseen suuhun eikä suomen kieleen.

En halua tällä tekstillä alentaa suomalaista mielenlaatua tai miehiä, totean vain että kaikki täällä saarivaltiossa on hyvin erilaista. On jännää huomata miten suuret kulttuuriset erot voikaan kahdella länsimaisella valtiolla olla.

Suomessa rakastan sitä että kaikki toimii ja saan olla rauhassa oma itseni ilman että kukaan noteeraa, tai jos noteeraa niin minun ei tarvitse siitä yleensä tietää. Englannissa rakastan sitä kun saan olla prinsessa. Jonka tornissa ei saa lämmintä vettä, ja jonka ikkunoista vetää. Ja saamarin kämppis käy kokoajan aukomassa ikkunoita, eikä pyyhi keittiön tasoja. Jumankauta.