Mulla on ollut muutama hyvin vaikea päivä. Mä olen itkenyt julkisesti ihmisen edessä jonka tapasin ensimmäistä kertaa. Mä olen vapissut. Mä olen stressishoppaillut asioita joita en tavallisesti osta. Mä olen kävellyt yksin kaupungilla yöllä, ja ostanut kanaburgerin hyvin epämääräiseltä kojulta. Jos kuulostaa yhtään huvittavalta se johtuu vain siitä että, mulla on tapana yrittää saada ihmiset nauramaan, sillon kun mua eniten itkettää.

Hetken kaikki täällä oli hyvin epävarmaa. Vieläkään en voi sanoa olevani 100 % vakuuttunut siitä miten mun elämä jatkuu seuraavat 10 kk. Ja tämä ei johdu mistään mun omasta mokasta. Kerrankin voin myöntää että mä olen tehnyt kaiken huolella ja oikein. Mun Suomen kv-toimisto on vakuuttanut että mä en ole tehnyt mitään väärä, ja vika on kokonaan mun vaihtokoulussa. Mä haluankin kiittää KyAMK:in kv-toimiston Heidiä siitä tuesta jonka hän on mulle antanut kun mä olen yksin joutunut kohtaamaan byrokratian kummallisuuksia, ja epäkohtia. Mä en pysyisi pystyssä ilman hänen tukea ja apuaan. Mä haluan kiittää myös Leeds Metropolitan Universityn Exchange Officen Hannahia, joka on myös mua tukenut, ja vakuutellut etten ole tehnyt mitään väärää, eikä vika ole mussa vaan systeemissä.

Juttuhan on se että jostain oikusta kukaan ei tuntunut tietävän mun tulosta, tai mun koulun erasmus-sopimuksesta. Ja sitten mulle sanottiin että voit jäädä hyvän portfolios vuoks, muttet välttämättä 10 kuukaudeksi. Koordinaattoria ei löytynyt. Aloitin luennot myöhässä. Kaikki oli sotkua.

Tänään aloitin teoriakurssin Film Art, joka oli äärimmäisen mielenkiintoista. Elokuvan tutkimista taiteellisen, ei niinkään kaupallisen elokuvan kannalta. Tutustuin myös tulevan lukukauden asiakastilauksiin esittelytilaisuudessa. Luokkatoverit olivat hirveän mukavia, maikat rentoja. Mä olen vain nyt hyvin väsynyt, ja vaikka kaikki hokevat että asiat järjestyy mä en jaksa uskoa. Tää on ollut alusta asti semmoista sählinkiä että viimeisetkin rippeet mun uskosta on vajonneet jonnekkin mun ulottumattomiin. Ne meni siinä hetkessä kun tajusin ettei kukaan tunne mua tai mun portfoliota.

Mä olen hyvin väsynyt. Mun piti laittaa tänne kuva isoimmasta hot dogista jonka oon nähny. (Mun eräs luokkatoverini söi sen kun käytiin lounaalla pubissa.) Tai kampuksesta. Tai luentovihosta ja kahvista. Mutta en mä nyt jaksa. Katsellaan.